KIIREEN MITTASUHTEISTA

Ympyröi seuraavista vaihtoehdoista joskus toteenkäyneet asiat. On niin kiire, että: avaimet jäävät kotiin/ naapuria ei ehdi tervehtiä/ rollaattorilla kulkevaa mummoa ei ehdi väistää/ lounas on pakko syödä juosten/ auenneita kengännauhoja ei ehdi pysähtyä solmimaan kiinni/ palkkarahoja ei ehdi tuhlata.

Kyläilin alkusyksyllä kiireessä. Mielentilaan kuului olennaisesti se, että jokaisesta hetkestä piti saada irti paras mahdollinen. Iltalenkiltä maratonkokemus, pikaruokapaikasta murskaavan hyvä ruoka ja lääkäriltä lääkkeet eksistentiaalisten kysymyksten selvittämiseksi.  Palavereissa hiljaiset hetket vaikuttivat epäonnistumisilta, asioiden viereen eksymisiltä, harhailulta ja päättämättömyydeltä. Toisesta näkökulmasta katsottuna samat tilanteet olisivat voineet näyttäytyä juuri niinä hetkinä, jolloin ideat muhivat päässä, ryhmäytyminen on parhaimmillaan ja jollekin mullistavalle on raivattu tilaa syntyä.

Paitsi, että kiire peilaa kohtuuttomia odotuksia ympäristöön, hopun hännillä hiihtäminen antaa pienellekin toiminnalle ison projektin maskin. Hujan hajan harhailevien vaatteiden yhteen kasaan laskostaminen tuntuu Eiffel-tornin rakentamiselta ja kauppalistan kirjoittaminen samalta, kuin edessä olisi Tolstoin päihittäminen kirjallisella saralla. Kiire ankkuroi elämän tiukasti oman navan ympärille, eikä herätyskellosta ole helppoa tempaista pattereita irti.

Onneksi mittasuhteilla tapana palautua paikoilleen.

Eräänä iltana yrittäessäni yhtäaikaa leipoa, kähertää tukkaa ja kutoa lahjaksi aiottua villasukkaa loppuun, kerrottiin radion luonto-ohjelmassa, että maapallo pyörii auringon ympäri 35 kilometrin sekuntivauhtia. Sisäiset liikennevalot muuttuivat punaisiksi. Tuolla vauhdilla kulkevan taivaankappaleen kyydissä ei meillä Gaian pienillä napanöyhdillä ole mitään syytä kuvitella, että oma kiireemme voisi suistaa tai olla suistamatta elämää radaltaan. Kun ohjelman aikana selvisi vielä sekin, että tähdenlennot eivät varsinaisesti tipahtele maapallolle, vaan tähdenlentoöinä maapallo jahtaa jotain suurempaa pyrstötähteä takaa, olin myyty.

Hurjan faktan ääressä jätin tukan kähertämättä ja pistin piirakkapohjan pakkaseen. Ystävälle vein lahjaksi puoliksi kudotun sukan puikkoineen ja annoin maailman mennä onnellisesti menojaan.