TARJOLLA TOSIRAKKAUS JA SOHVAKALUSTO

 

Vuosia sitten eräs Rovaniemellä asuva sinkkuystävättäreni uskoi vankasti, että tosirakkaus löytyisi Suomesta vain Turusta. Siksi muutaman kuukauden välein tapahtuneet vierailut sisälsivät runsaasti lemmen nostatukseen tähtäävää toimintaa. 

Tuotantoon kuului muun muassa romanttisia tähtienkatseluiltamia ja pulkkamäkitapahtumia, sekä useita Rakkauden Polkujen toteutuksia, joista eräskin johti Aurajokirannan ja mutkittelevien portaiden kautta Vartiovuoren kuherrusnyppylälle. Nyppylällä vieraita olisivat odottaneet glögitarjoilu, Olavi Virta kannettavassa levysoittimessa, sekä kaksi jouluvaloihin kietoutunutta Ruususta. Harmi vain, että ainoa punaista rusettivanaa ylös asti seurannut henkilö oli eräs vanhempi rouva villakoiransa kanssa.

Sinnikkyyttä operaatio lemmestä ei kuitenkaan puuttunut. Toisella kerralla hankimme erilaisten treffikokeilujen inspiroimina kirpputorilta sohvaryhmän, jonka kotiinkuljetus päätettiin hoitaa jalkapatikalla. Perjantai-iltana hommaan rekrytöitiin satunnaisotoksella tarvittava määrä miehiä, ja seuraavana aamuna kahden kilometrin matka taivallettiin kaupungin toiselta laidalta toiselle. Välissä levähdettiin, syötiin eväitä ja haastateltiin kandidaatteja visaisilla kysymyksillä perinteisen Napakympin malliin.

 Kun tilanne Turussa alkoi näyttämään miesten suhteen lopulta toivottamalta, laajennettiin rakkauseksperimentointia myös muualle. Rovaniemellä laajat etsinnöt järjestettiin Joulupukin lahjapajaan ja Kyproksella yllätyshyökkäys toteutettiin Afroditen kiven alle. Seitsemän vuoden uutteran etsinnän jälkeen ystävättereni löysi tosirakkauden lopulta Prahasta. 

Asiassa ei ole mitään muuta huolestuttavaa, paitsi aikoinaan hankitun sohvakaluston kohtalo. Alunperin sovimme nimittäin niin, että vaikka sohvat ja nojatuolit jäävätkin Turkuun väliaikaiseen adoptioon, niin se, kumpi meistä kahdesta pääsee ensimmäisenä naimisiin, saa häälahjaksi lopulta koko potin. Kaukonäköisempänä olisin sopinut asiasta toisin. Tälläisissä diileissä kun saattaa vahingossa käydä myös niin surullisesti, että naimattomana pysytelleen henkilön viimeinen paikka, jonka syleilyssä katsotaan hömppäkomedioita ja niiskutetaan kauniiden rakkaustarinoiden perään, riistetään ystävän hääpäivänä sellofaanipaketissa toiseen kotiin.