Päiväkirjamerkintä

Olen yllättänyt itseni ja jo yli vuoden pitänyt omaa henkilökohtaista päiväkirjaa puhelimessani. Sovelluksen nimi on ”my wonderful days” tai jotain sinnepäin. Päivät eivät todellakaan ole aina olleet mitään mahtavan ihmeellisiä, pikemminkin päinvastoin, hyvinä päivinä päiväkirja on unohtunut helpommin kuin pahoina. Joka tapauksessa merkintöjä on tullut joten homma on toiminut. Tykkään enemmän paperisista päiväkirjoista mutta nykyisin lapset piirtelevät sivut täyteen ennen kuin olen päässyt neljää merkintää pidemmälle. Joten sähköinen pilveen tallentuva saa nyt kelvata. Liitän tähän merkinnän tältä päivältä, olkaa hyvät:

Talvilomasunnuntai. Aamu alkoi lupaavasti, pieni pakkanen ja auringon nousu, säteet kimalsivat puihin ja lumikinoksiin. Päätimme lähteä retkelle, söimme ensin aamupalaa ja teimme aamutoimia. Sitten alkoi taistelu lasten kanssa lähdöstä. Ei, kaikki kyllä halusivat mieluusti mukaan mutta vastustavat aina periaatteen vuoksi valmistelua, vessassakäyntejä ja pukemista. Siinä ajassa sankka sumu oli laskeutunut ulos kaikkialle, lämpötila noussut nollan tienoille. Hermotkin meni, mutta lähdimme silti.

Menimme vuoden ensimmäisenä päivänä löytämällemme hyvälle mäki- ja retkipaikalle, hiekkakuopalle. Isäntä teki tulta nuotioon, lapset tappelivat ja itkivät laskuvälineistä ja huusivat toisilleen ”pois alta!” ja eivät menneet pois edestä. Minä yritin huutaa päälle että lopettakaa.

No, saimme paistettua makkarat, juotua kaakaot ja pillimehut, lapset saivat laskea laskunsa ja lopuksi kaikki olivat melko tyytyväisiä. Ja sitten menimme autoon, ajoimme kotiin ja kehuimme samalla miten hyvän retkipaikan olimmekaan löytäneet.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.